Eli meille kauden viimeinen koe oli viime viikonloppuna Seinäjoella. Ja sieltä saatiin se mitä mentiin hakemaankin, eli ykköstulos ja luokkavoitto vielä extrana. Kyllä nyt on hyvä jäädä pienelle ansaitulle 'tauolle'.

Päivä alkoi henkilöetsinnällä. Ja ilma oli erittäin suotuisa koko päivän. Toki ohjaajilla pakkas tulemaan odotellessa hiukan kylmä, mutta muutoin sää oli selkeä ja sateilta säästyttiin. Päästiin heti toisena maastoon, joten se helpotti omaa oloa huomattavasti, kun ei tarvinut koko aamua jännittää omaa suoritustaan. Maasto oli ihan normaalia suomalaista mettää, joka oli aika hankala kulkuista, sillä vanhaa hakkuu jätettä ja kaikkea muuta oli aika paljon. Keskilinja ihanan suora mutta kylläkin hiukan vaikea kulkuinen sekin. Ensimmäiselle pistolle laitoin koiran sinne mihin se ensin käänsi päänsä eli oikealle. Ei kylläkään selkeästi merkannut, että olisi haistanut maalimiehen. Ensimmäinen oli tyhjä ja ihan mallikas tyhjä olikin. Vasemmalta löytyi jo sitten ensimmäinen maalimies. Näyttö oli hyvä ja hallinta maalimiehellä hyvä. Sen jälkeen sain pistotettua hyvin koiraa ja se työskenteli erittäin hyvin. Pari pistoa oikealle jouduin uusimaan sillä ne jäi hiukan vajaiksi. Ja vasemmalle taisi tulla pari taakseppäin pistoa. Toinen maalimies oli jossain 150-200 kieppeillä oikella. Näyttö oikein mallikas. Hallinta meinas hiukan pettää maalimiehellä ja jouduin käskyttämään useammin koiraa. Viimeinen maalimies takarajalla vasemmalla ja näytössä eikä hallinnassa huomauttamista. Noista muutamasta vajaasta ja taakseppäin kääntyvästä pistosta tuomari rokotti 5 pistettä, joten lopputulos henkilöetsinnästä 165! YES! Tämä oli sitä mihin koira oikeasti kykenee kunhan minä en jännitä suoritusta piloille. Näytöt tuppasi tuossa kesällä olemaan kisoissa hiukan löysiä, mutta nyt ei ollut niissäkään mitään ongelmaa. En varsinaisesti kyllä treenejä ole erityisemmin muuttanut. Toki jonkin verran olen suoria palkkoja ottanut ja lisäksi palkattomia treenejä, että viimeiseltä vasta tulee palkka. Ehkä tämä on sitten kuitenkin tuottanut tulosta.

Seuraavana oli esineruutu. Katsoin, että taka vasemmalta tuulee ja laitoin koiran vasemmasta reunasta ruutuun. Ensimmäisen piston luulin, että koira lähti huitelemaan yli ruudun ja kutsuin takaisin sitä. Tuomari kyllä sanoi arvostelussa, että pitäisi antaa koiralle enemmän aikaa työskennellä  No toisella lähetyksellä ensimäinen esine löytyikin. Ja seuraavat kaksi lähetystä ja loput esineet nousi. Normaalia pureskelua josta lähtee se pari pistettä joten esineruudusta saldoksi 28.

Sitten päivä olikin jo pitkällä, kun päästiin päivän viimeiseen suoritukseen eli tottelevaisuuteen. Ja maastojärjestys oli siis tottiksissakin, joten pääsimme ensimmäiseen pariin suorittamaan. Tiesin, että vire tulee olemaan aikasta korkea tottiksessa ja olin treenannut ja mielikuvaharjoitellut rauhallista koiran ohjaamista, jolla en millään tavalla enää nostaisi lisää koiran virettä niinkuin meillä kävi kellokisoissa ja pakka hajosi  Harmikseni meillä oli vielä paikalla makuu ensimmäisenä, jossa koira kyllä saa itsensä melkoisiin sfääreihin viritettyä  No ei kuitenkaan tuntunut pahalta kun hain koiran paikalta mutta kyllä oli käskyt vielä normaaliakin rauhallisemmat. Ensimmäisellä seuraamis suoralla kompastuin johonkin mättääseen kentällä, että astuin koiran tassulle ja sehän vinkas ja pomppas kaks metriä ilmaan. No ei se sinällään suoritusta haitannut, ehkä vain hivenen lisäsi virettä  Koira jatkoi kuitenkin seuraamista ihan normaalisti ilman lisäkäskyjä. Tuomari kyllä tulkitsi, että koira reagoi laukaukseen, koska tuo pomppu tapahtui juuri kun ensimmäinen laukaus kuului. No sillä ei kuitenkaan ollut vaikutusta lopputulokseen. Sen verran tuota virettä kyllä oli, että sekä täyskäännöksessä ja vasemmalle käännöksessä koira päästi haukahduksen. Jättävät meni muutoin ok, mutta en tiedä mitä liikkeestä maahanmenossa tapahtui sillä koira alkoi tekemään 10 askeleen jälkeen seisomista  Kun olin siirtymässä juoksuun niin koira hävisi viereltä! Sain sen kuitenkin mukaan ja maahan meno oli sitten hyvä ja luoksetulokin ok. En tidä sitten oliko vaikutusta, kun paikalla oleva koira piti hirvittävää meteliä koko suorituksen ajan, että sekoittiko tämä pakkaa vai mikä tuli. No joka tapauksessa liike meni tyydyttäväksi. Sekä hyppy että a-este noudosta tuomari huomautti, että koira törmää ohjaajaan. Omasta mielestäni se ei nyt kyllä törmännyt, mutta nämä on näitä. Jotkut tykkää kun koira tulee lähelle ja jotkut ei. Eteenmeno oli hiukan hidas mutta ensimmäisestä käskystä kyllä meni maahan nopeasti. Tästä suorituksestä 91 pistettä ja ykkös tulos! On se vaan niin mamman mussu  Ensi vuodelle jää sitten vielä yhden ykkösen metsästys ja SM-kisat on tietty tavoitteena.

Nyt, kun tuota meille täysin uutta lajia on aloiteltu tässä syksyn mittaan, niin päätimme siitä innostuneena kutsua Maria Arfmanin tänne meille Lapualle pitämään jälkileiriä. Ja Marian kanssa vietettiinkin antoisa viikonloppu 19-20.9 Lapuan Hirvijärvellä. Minulle, niin kuin kaikille muillekkin koirakoille, viikonloppu oli todella antoisa. Itse ainakin opin jäljenteosta aina koiran ohjaamiseen ja opettamiseen jäljellä. Tämä leiri tuli kyllä todella tarpeeseen sillä itselläni ei ole kyllä minkäänlaista kokemusta jäljestämisestä. Ja se hirvittävä kauhtominenkin saatiin Emmalta pois viikonlopun aikana ja nyt tyttö jäljestää varmasti ja rauhallisesti joka askeleen!

Aika näyttää tuleeko tästä mitään..